Kovalenttinen sidos on pooliton, jos sitoutuneet atomit vetävät yhteisiä sidoselektroneja yhtä voimakkaasti puoleensa. Tällöin elektronegatiivisuus (=kuinka hanakasti atomi haluaa elektronia) on yhtä suuri molemmilla. Molekyyli voi olla pooliton myös siinä tilanteessa kun se on symmetrinen. Vaikka siinä olisi useita poolisia sidoksia ne kumoutuu molekyylin poolisuuden vuoksi.
Poolisessa molekyylissä eli dipolissa on osittaisvarauksia. Suuremman elektronegatiivisuuden omaava atomi esim HCL:ssä kloori vetää elektronia tiukemmin itselleen ja tällöin se saa negatiivisen osittaisvarauksen ja vety positiivisen osittaisvarauksen. Poolisuus tarkoittaakin sidoselektronien ja myös sähkövarauksen epätasaista jakautumista.
Mitä poolisuus kertoo?
Kun miettii vesimolekyyliä H2O ja sen rakennetta. Hapella suurempi elektronegatiivisuus kuin vedyllä (näkee MAOL:n taulukkokirjasta) happi saa negatiivisen osittaisvarauksen ja vety positiivisen osittaisvarauksen. Molemmat sidokset ovat poolisia. Koska vesimolekyyli ei ole symmetrinen ja sillä on poolisia sidoksia vesi on poolinen.
Muisti sääntö: "Poolinen liuottaa poolista"/"pooliton liuottaa poolitonta"
Tutkitaan bensiiniä, joka on useiden hiilivetyjen seos. (2,2,4-trimetyylipentaani) suoraan tai piirtämällä nähdään, että bensiini on hyvin heikosti poolinen. Se selviää sillä, että hiilen osittais varaus on 2,5 ja vedyn 2,1 sekä niiden erotus 0,4. Se on heikosti poolinen, koska se on alle 0,7.
Meillä on siis poolinen vesi ja lähes pooliton bensiini. Arkipäivästä jo tiedämme, ettei bensiini liukene veteen.
Testailuja voi jatkaa vaikka kuinka kauan mutta pääsääntöisesti poolinen liukenee veteen eli pooliseen.
Yhteenvetoa: poolisuutta tutkittaessa otetaan huomioon molekyylin koko, sen avaruusrakenne, poolisten sidosten määrä ja niiden paikka.
-molekyyli on poolinen jos sillä on vain yksi poolinen sidos
-yksittäisten poolisten sidosten vaikutus vähenee kun molekyylin koko kasvaa (symmetria)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti